Kuningas ja perustamiskirja

Kokkolan kaupungin perustaminen (Kokkola.fi)
”Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Wendin kuningas, Suomen suurruhtinas, Viron ja Karjalan Herttua, Inkerinmaan Herra” alkaa juhlallisesti kaupungin perustamisasiakirja. Sen jälkeen luetellaan seuraavat priviegiot: kaupungin tuli ”nauttia ja käyttää” Ruotsin kaupunginlakia, valita pormestari ja raatimiehet sekä harjoittaa kauppaa kauppajärjestyksen mukaan. Sen nimeksi tuli Gamlakarleby ja vaakunaksi kuva kummollaan olevasta palavasta tervatynnyristä. Tonttipaikaksi ja laidunmaaksi määrättiin Ristirannan (alk. Rijstrand) ja Kuivakannon (alk. Qwikant) kylät. Kalavesikseen kaupunki sai Laajalahden, Ängefjärdin ja Kaustarlahden sekä oikeuden osallistua silakan kalastukseen Tankkarissa, Trullevissa sekä Kalajoen Kallassa.
Kokkolasta tuli maakaupunki, jonka laajaan kauppapiiriin tulivat kuulumaan Pyhäjoen, Kalajoen, Lohtajan, Kruunupyyn ja Kaarlelan pitäjät. Näiden alueiden asukkaiden oli käytävä kauppaa Kokkolan porvarien kanssa. Kaupunki ei saanut oikeutta suoraan ulkomaankauppaan. Siitä huolehtivat Turun ja Tukholman rikkaat porvarit. Tapulioikeudet jossa Kokkola sai oikeus viedä tavaroita suoraan ulkomaille saatiin vasta vuonna 1765.

Kuningas Kustaa Aadolf oli sankarihahmo ja Suomessakin hyvän kuninkaan symboli.

Vastaa

Your email address will not be published.