Poimintoja vuosisadan tapahtumista 
1809 Sota-aika (Suomen sota).
1810 Kokkolassa 1 607 asukasta.
1820-1840 Kokkolan merenkulun kulta-aikaa, Kokkolan kauppalaivaston ollessa maan suurimpia.
1828 Kokkolan Sällskapsklubben aloittaa toimintansa. Nyt saavat porvarit, varustajat ja kauppiaat paikan missä pohdiskella elinkeinoelämän kehitystä.
1830 Anders Roos valmistuttaa ainakin yhden laivan Ykspihlajassa. Kun telakka perustetaan, hän samalla rakentaa uuden suoran tieyhteyden Ykspihlajaan. Telakkarakennus toimii sittemmin Gustaf Lithénin huvilana.
• Kaupungissa asuu 35 kipparia, 455 merimiestä ja 29 kauppiasta.
• Kaupplaivasto on 434 laivan suuruinen.
• Tervan ja pien vienti nousee 30 000 tynnyriin.
• Huomattavin varustaja on Anders Donner joka kunnostautuu Halkokarin kahakassa 1854.
1841 Kauppaa sallitaan maaseudulla, mutta ainoastaan maataloustuotteilla.
1846 William Sneckendahl perustaa ensimmäisen viinanpolttimon Pikiruukille suntinrannalle.
1849 Carl Kankkonen Rödsöstä on Suomen ensimmäinen huviveneiden suunnittelija. 1894 hän rakentaa sluupin joka saa koristeikseen kullatut kotkat sivuilleen. Hän purjehtii veneen Helsinkiin myytäväksi, mutta 300 hopearuplan tarjous ei tyydytä joten hän jatkaa Pietariin myyden sen siellä 550 ruplalla. Hänellä on myös rakneteilla35 jalkaa oleva kajuutallinen purjevene. Se oli rakennettu siten että se tarvittaessa voitiin liikuttaa siipipyörin joita voitiin irrottaa.
1854 Krimin sota ulottuu Kaupunkiin ja hillitsee sen kehitystä.
1856 Nahkuri Carl Johan Nyström saa porvarinoikeudet nahkurimestarina.
1857 Anders Donner saa luvan perustaa laivatelakan.
1860 Suomi saa oman rahansa, markan.
1861 Suurin kaupungissa rakennettu laiva, parkkilaiva Pohjola lasketaan vesille.
1864 Yhdyspankki avaa konttorin Kokkolassa.
1865 Puistoravintola valmistuu.
1868 Ammattikuntajärjestelmä lopetetaan mikä vauhdittaa kaupungin ja elinkeinoelämän kehitystä.
1870 Kaupungissa 1 977 asukasta, maalaiskunnassa 4 621.
1873 Gamlakarleby Ångbränneri Kokkolan Höyrypolttimo aloittaa viinanpolton työllistäen vuoden lopulla 13 miestä.
1874 Kauppiaat Carl ja Ernst Forsén ostavat kaupungintillin Närvilän puoleiset tullituvat perustaakseen tulitikkutehtaan.
1876 Nordiska Aktiebanken för Handel och Industri avaa agentuurin kaupunkiin.
1877 Kokkolan Säästöpankki perustetaan.
1878 Raatihuoneelta vedetään puhelinlinja hotelli Hietalaan Ykspihlajassa, ilmeisesti maailman pohjoisin puhelinyhteys. Alfred Björklund avaa liikkeensä.
1879 Säädös elinkeinovapaudesta astuu voimaan mikä mahdollistaa vapaan kaupankäynnin.
1880 Kaupungin väestö 2 170 josta 85,3% äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Lähes 20% työskentelee käsityöläisinä sahoilla, myllyissä, nahkatehtaissa tai käsineitten tai karstojen valmistajina. Loput ovat maanviljelijöitä tai työskentelevät kaupungin palveluammateissa.
1884 Ab Otto Rodén aloittaa varustamo- ja laivanselvitys toimintansa.
1885 Viimeinen kisko naulataan Euroopan pohjoisimmalla rautatieosuudella, Seinäjoki – Kokkola. Samaan aikaan valtio on rakentanut sivuraiteen ja rautatielaiturin Ykspihlajan satamaan.
1888 Rautatien myötä alkaa Yksplajan teollinen aikakausi.
• 1888 rakentaa öljy yhtiö Nobel ensimmäisen petrolisäiliön.
• 1895 rakentaa Carl Finnilä 100 000 litran petrolisäiliön.
1889 Tankkarin kauan odotettu majakka on valmis. Nyt voidaan turvallisesti purjehtia satamaan myös pimeänä vuoden aikana.
1890 Kaupungissa 2 302 asukasta ja maaliskunnassa 5 166.
1891 Kokkola saa puhelinyhteyden Pietarsaareen ja Vaasaan.
1895 Bröderna Friis – Veljekset Friis käynnistää metallivalimon ja konepajan Ykspihlajassa. Laajimmillaan yritys työllisti 600 henkilöä.
1896 Anders Leander Hagström aloittaa nahkatehtaan Kokkolassa.
1898 Österbottningenin ensimmäinen numero ilmestyy ja Kokkola lehteä aletaan julkaista.
