Laivanrakennus ja varustamotoiminta kehittyi vauhdilla 1700-luvulla. Laivanrakennus keskittyi samoille seuduille kuin tervakauppakin ja Kokkolasta oli tullut merkittävä merenkulku- ja laivanrakennuspaikka. Laivanveistämöitä oli mm. Kaustarinlahdella, Mustakarilla ja Soldatskärissä. Aluksi purjehdittiin vain Turkuun ja Tukholmaan kunnes Kokkola sai tapulioikeudet ja sai harjoittaa ulkomaankauppaa. Laivat olivat 1700-luvun jälkipuoliskolla arvoltaan lähes tervanveroinen vientituote. Laivarakennukseen tarvittavat sivutuotteet kehittyivät ja sitä …
marraskuu 2018 archive
Kuningas ja perustamiskirja
Kokkolan kaupungin perustaminen (Kokkola.fi) ”Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Wendin kuningas, Suomen suurruhtinas, Viron ja Karjalan Herttua, Inkerinmaan Herra” alkaa juhlallisesti kaupungin perustamisasiakirja. Sen jälkeen luetellaan seuraavat priviegiot: kaupungin tuli ”nauttia ja käyttää” Ruotsin kaupunginlakia, valita pormestari ja raatimiehet sekä harjoittaa kauppaa kauppajärjestyksen mukaan. Sen nimeksi tuli Gamlakarleby ja vaakunaksi kuva kummollaan …
Anders Chydenius ja tapulioikeudet
Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet eli oikeuden vapaaseen ulkomaankauppaan lähinnä aktiivisen kirkkoherran ja valtiopäivämiehen Anders Chydeniuksen ansiosta. Kokkola vaurastui nopeasti 1800-luvun alussa juuri tervakaupan ja laivanvarustuksen ansiosta. Kaupungin porvarit ostivat tervaa talonpojilta ja veivät ulkomaille, usein Välimeren ja Englannin satamiin. Kokkolan kauppalaivasto oli ajoittain Suomen suurin. Kaupungin tunnettuja laivanvarustajanimiä olivat mm. Roos, Donner, Rahm ja …
Heikki Huhtamäki
HEIKKI HUHTAMÄKI 1900-1970 Heikki Huhtamäki syntyi 29.11.1970 Alavudella kyläleipurin poikana. Isä opetti kyläsepän valmistamalla metallikauhalla hänelle makeisten valmistusta 1900- luvun ensimmäisellä kymmenluvulla. V. 1920 hän solmi avioliiton Signe os. Hagströ-min kanssa ja vuokrasi Savelan talon navetan makeis-tehtaan ottaen heti 61 henkeä palvelukseen. Navetan katolle pystytettiin parikymmenmetrinen kilpi O/Y Huh-tamäen Tehtaat – Huhtamäkis Fabriker A/ B. …
Kokkolan kauppaneuvokset
Lista Kokkolan kauppaneuvoksista vuosien aikana, jälkimmäinen luku milloin kauppaneuvoksen titteli on annettu kyseiselle henkilölle. Zachris Walding (1716-1765) Abraham Falander (1746-1815) Vaasassa 1802 Jan (Jean) Kyntzell (1762-1829) Matts Hongell (1781-1845) 1802 Joachim Donner (1763-1822) 1812 Anders (Andreas) Kyntzell (1779-1849) 1833 (Andreas) Anders Donner (1796-1857) 1840 Johan Alfred Björklund (1850-1922) 1910 Samuli Harima (v:een 1936 Hohenthal ) …
Evald Vainio
EVALD VAINIO (1898-1965) lempinimeltään KAPPA- VAINIO syntyi Kokkolassa 12.9.1898 ratavartijan poikana, hänen isänsä nimi oli nimeltään Oskari Karlsson ja äiti Maria os. Kössi (Paavola). He omistivat talon Vesitorninkadun länsipuolella. Hänen koulunkäyntinsä jäi melko vähiin. Kansakoulun jälkeen Evald oli Kokkolan Yhteislyseossa kolme vuotta. Työelämään hän siirtyi v. 1913. Hän kaivoi ojaa Kälviällä, mutta sanoi sitten ajatelleensa, ettei …
Pohjanpalot
Tuomas, Juhani ja Matti Pohjanpalo Tuomas Friis 1861-1933 (vuodesta 1906 Pohjanpalo ) syntyi Himangalla 3. pnä maaliskuuta 1861 ja kuoli Kokkolassa 27. pnä helmikuuta 1933. Isä Johan Friis siirtyi Kalajoelle lukkariksi 1871, toimien myös moninaisissa liiketoimissa. …
Edvin Franzen
Edvin Franzén (1897-1975) teki pikkupoikana kauppaa postimerkeillä ja myi kirjoja ja lehtiä. Antautui liikealalle heti koulusta päästyään ilman erikoiskoulutusta aloittaen Herman Thorströmin luona apulaisena ja kauppamat-kustajana 1912-1919. Perusti Kokkolan Tukku- ja Vähittäiskaupan lyhyt- ja kangastavaroille v.1919, mutta siirtyi pian kokonaisuudessaan tekstiilialalle. Firman toimitusjohtaja hänestä tuli v.1921. Perusti Kokkolan Kauppakomppanian v.1933 ollen sen toimitusjohtajana v.1933-1974. Aloitti Kauppakomppanian …
M. A. Slotte
Kauppaneuvos Matts Alexander Slotten isä Matts Hassinen osti Hassisen talon Hassisessa ja perusti sinne nahkatehtaan. Hänen muutti Alavetelin Slottelle 1894, vaihtoi sukunimensä Slotteksi ja perusti sinne nahkatehtaan. Maanviljelijä Leander Hagström osti Hassisessa olevan tehtaan. M.A. Slotte teki v. 1898 ensimmäisen matkansa Pietariin. Sieltä hän osti 30.000 oravannahkaa, ja myi ne sitten Helsingissä suurella voitolla. V.1903 …