TEPPO (Tenho) Valfrid HAKALA. (1906-1978) on käynyt Vaasan Kauppakoulun v. 1926 ja tehnyt useita ulkomaisia opintomatkoja. – aloitti liikealan 12-vuotiaana Kurikan Koiviston Kauppa o/y: n ja sitten Kankaan Kauppa o/y: n apulaisena. – saavutti SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin mestaruuksia hiihdossa ja kestävyysjuoksuissa. – oli SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin johtokun-nan jäsen ja sihteeri. – oli Teräs o/y:n Vaasan …
joulukuu 2018 archive
Juhani Marttila
JUHANI MARTTILA (1916-1986) – kävi Kannuksessa keskikoulun ja suoritti merkonomitutkinnon Liikemiesten Kauppaopistossa. – työskenteli ennen sotia KPO:n mainoshoitajana. – oli sodan jälkeen KP:n sotainvalidipiirin sihteeri. – oli v:sta 1946 perustamansa Pukumies o/y:n toimitusjohtaja. – oli v.1946- 1950 Pohjan Puku o/y:n toimitusjohtaja, sekä Finn-Man Pukineyhtymän perustaja ja johtokunnan jäsen v:sta 1962. – oli Sotainvalidien Veljesliiton …
Matts Hongell
MATTS HONGELL (1781-1845) – oli humaani ja valistunut mies, josta tiedetään melko vähän. – omisti veljensä Jacobin kanssa 9 kaupunkikiinteistöä. – omisti vuosina 1812-45 17 kpl pienempää laivaa. – oli 1840-luvulla kaupungin toiseksi rikkain mies. – uhrasi suuria varoja karjasuojiin Gambel Låglandin tilalla Isossakylässä. – oli raatimies. – vastasi raatihuoneen rakentamisen yhteydessä toiseksi suurimmasta taksvärkkimäärästä …
Iisakki Niukkala
IISAKKI NIUKKALA (1878- 1961) Iisakki Niukkala oli persoonallinen liikemies, joka ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Hänen sanotaan omistaneen Kokkolassa 13 maatilaa. Ne tulivat hänen haltuunsa liiketoimien kautta. • 1912- 1916 hän rakensi Niukkalinnan. Niukkalinna siirtyi vuosikymmenien ajaksi Kalle Mäen omistukseen. ” Mäki- Kalle” omisti kaupungissa myös muitakin kiinteistöjä • Niukkala käynnisti v. 1907 Savelan …
Anders Kyntzell
Anders (Andreas) Kyntzell 1779-1849 Anders oli Jan Kyntzellin nuorempi veli. – harjoitti menestyksellistä liiketoimintaa. – oli laivanvarustaja,raatimies ja isännöitsijä tupakkatehtaassa,josta hän itse omisti neljäsosan. – omisti ainakin kolme kiinteistöä, ja yksin 11 laivaa sekä oli osaomistajana lisäksi 14 aluksessa. – sai kauppaneuvoksen arvon v.1833. – Veljekset Jan ja Anders Kyntzell olivat kunnioitettuja ja arvostettuja miehiä, …
Edvin Renlund
EDVIN RENLUND (1904-1991) suoritti koulunkäyntinsä jälkeen opintomatkoja Ruotsiin ja Saksaan. – aloitti liike-alan 16-vuotiaana Jakob Finnilän palveluksessa jatkaen sitten kaupp.J.Borgin otettua liikkeen haltuunsa. – siirtyi sitten J.Rudbäckin palvelukseen 11 vuodeksi,lopuksi myyntipäällikön virkaan vuoteen 1937. – tuli edustajaksi ja osakkeenomistajaksi Kokkolan Kenkä o/y:öön. – perusti v.1937 Renlundin Pyöräkeskuksen, oli hallituksen puheenjohtajana Suomen Vlatuote o/y:ssä ja Laatu …
Vuorovaikutustaidot
SOSIAALINEN KYVYKKYYS Kokkolalaiset yrittäjät ja kauppiaat ovat olleet liikkuvaa väkeä. Avoimella luonteellaan ja elämänmyönteisellä huumorilla heillä on ollut helppoa ”päästä juttuun” ihmisten kanssa. Asennoituminen on luonteen mukaisesti ollut rehellistä, avointa ja ennen kaikkea nöyrän tasavertaista. Tämä on avannut mahdollisuuden luottamuksellisiin ystävyys- ja kauppasuhteisiin joidenka varassa monet yritykset ovat kasvaneet ja vaurastuneet. Tästä on kehittynyt vainu …
Veneteollisuus
Kokkolanseudulla toimineita venealan yrityksiä VENEENVALMISTUS Finn-Marin Oy Ltd Linex Boats Sargo (Sarins Båtar) Kewatec Yxpila Boat Yard Oy Ab Charger Composites Oy Ab Maestro Boats (Öja) …
Vaatetusteollisuus
t 19/1 Eero Huima TEKSTIILITEOLLISUUS KOKKOLAN SEUDULLA Pohjanmaan Vanu O/y ”Laxin täkkitehdas” 1. Kaustarinkatu 39 1938? – töissä miehiä 50 ja naisia 25 kaikki sänkyvaatteet kuuluivat valikoimaan. Ernst Lax ja vaimo Gerda sekä veljekset Albert ja Anders käynnisti tuotannon. Sota- ja pula- aikana peittojen pumpuli korvattiin lastuvillalla. Myöhemmin tuli artikkeliksi Quilting Vanutikkikangas, joka tehtiin koneellisesti …
Yhteisöllisyys
YHTEISÖLLISYYS Hengellisyys ja sitä kautta vanhat ”Lutherilaiset hyveet” korostuvat alueella mikä on omiaan ruokkimaan yrittäjyyttä. Seudulla toimii suuri joukko erilaisia seurakuntia ja uskonnonsuuntia jotka vahvistat ryhmien yhteenkuuluvuutta ja solidaarisutta. Tällainen yhteinen arvopohja vahvistaa yritysrakenteita ja moni näistä lähtökohdista kehittynyt yritys ovat olleet erittäin menestyksellisiä. Tämän lisäksi ne ovat usein, solidaarisuutensa kautta, tarjonneet turvallisen ympäristön uudelle …