ERI KULTTUURIT KOHTAAVAT Kokkolan-seutu on monessa mielessä rajanaluetta, ei vain kielellisesti vaan myös syvällisemmin, siinä missä ruotsalainen ja suomalainen kulttuuriperintö eroavat toisistaan. Kuitenkin rajaseuduilla missä nämä kohtaavat syntyy vuorovaikutusta, saadaan virikkeitä, omaksutaan uusia asioita mikä rikastuttaa ja synnyttää uutta. Ilmapiiri on dynaamisempaa kuin suljetummassa kulttuurissa missä ei saada vaikutteita. Kieliraja ei ole ollut yhtä selvä …
Kommunikaatio / yhteydet ja kuljetukset Yhteydet ”Haemme ja viemme, minne vain !”
24. lokakuuta 1985 naulataan viimeinen kisko Euroopan pohjoisimmalla rataosuudella Seinäjoki-Kokkola. Samanaikaisesti on valtio rakentanut sivuraiteen Ykspihlajan satamaan. Kokkolan rautatienasema Kokkolan uusrenessanssityylinen rautatieasema sijaitsee Kokkolassa Isokadun eteläisenä päätteenä. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus on ainoa Seinäjoki-Oulu -rataosuuden III luokan asemarakennus. Historia Rautatien jatkamisesta Seinäjoelta Ouluun määrättiin 1884. Kokkolalle ratkaisevaa oli, että …
KOKKOLASSA TEHDÄÄN KAUPPAA Kokkolanseutu on tunnettu yrittäjyydestään ja poikkeaa tilastollisesti muusta Suomesta. Vaikka kaupungissa ja sen lähialueilla toimii suuriakin yrityksiä, niin leimallista on runsas pk-yritysten kirjo. Toinen ominaispiirre on yritysten keskivertoa korkeampi kansainvälistyminen toiminnoissaan. Alueelle syntynyt teollisuus on myös kasvanut toimialakeskittymiksi esim. nahka ja vaatetus ja nyttemmin veneteollisuus. Toiminta on keskittynyt perinteisiin toimialoihin mikä laman …
Tervakaupan ja laivanrakennuksen alihankkijaverkosto Ominaista sen ajan kaupankäynnissä olivat ne maaseutu viljelijät jotka Kokkolan porvaristo hyödynsi ”alihankkijoiksi” tervakaupan ja laivanrakennuksen tarpeisiin. Esimerkiksi 1730-luvulla toimi pari tuhatta sellaisia perheitä käsittäen lähes kymmenen tuhatta ihmistä ja lisäksi pari sataa merimiesperhettä, joiden päämiehet purjehtivat porvariston laivoilla. Siihen aikaan Kokkolan porvaristolla oli 16-17 laivaa.
KOKKOLA OLI SUURI TERVANVIEJÄ Kokkola oli ajoittain Pohjanmaan suurin tervanviejä. Tervakomppanian aikana saavat Kokkola ja Vaasa yhtä isot tervakiintiöt ja heistä tulee maakunnan suurimmat tervaviejät. Isovihan jälkeisinä vuosina Kokkolanseutu elpyy nopeasti johtuen siitä että seudun metsät eivät tuhoutuneet isovihan aikana. Päästiin nopeasti taas polttamaan tervaa ja rakentaa laivoja suuressa mittakaavassa. Vaikuttavalla tervakauppiaalla saattoi olla satoja …
