Eniten kommentoidut kirjoitukset
- Baarit ja ravintolat — 2 kommenttia
- Vaikuttajat — 1 kommentti
Author's posts
Kokkolalainen yrittäjyys
KOKKOLASSA TEHDÄÄN KAUPPAA Kokkolanseutu on tunnettu yrittäjyydestään ja poikkeaa tilastollisesti muusta Suomesta. Vaikka kaupungissa ja sen lähialueilla toimii suuriakin yrityksiä, niin leimallista on runsas pk-yritysten kirjo. Toinen ominaispiirre on yritysten keskivertoa korkeampi kansainvälistyminen toiminnoissaan. Alueelle syntynyt teollisuus on myös kasvanut toimialakeskittymiksi esim. nahka ja vaatetus ja nyttemmin veneteollisuus. Toiminta on keskittynyt perinteisiin toimialoihin mikä laman …
Kauppias ja maaseudun viljelijät
Tervakaupan ja laivanrakennuksen alihankkijaverkosto Ominaista sen ajan kaupankäynnissä olivat ne maaseutu viljelijät jotka Kokkolan porvaristo hyödynsi ”alihankkijoiksi” tervakaupan ja laivanrakennuksen tarpeisiin. Esimerkiksi 1730-luvulla toimi pari tuhatta sellaisia perheitä käsittäen lähes kymmenen tuhatta ihmistä ja lisäksi pari sataa merimiesperhettä, joiden päämiehet purjehtivat porvariston laivoilla. Siihen aikaan Kokkolan porvaristolla oli 16-17 laivaa.
Tervanviejä
KOKKOLA OLI SUURI TERVANVIEJÄ Kokkola oli ajoittain Pohjanmaan suurin tervanviejä. Tervakomppanian aikana saavat Kokkola ja Vaasa yhtä isot tervakiintiöt ja heistä tulee maakunnan suurimmat tervaviejät. Isovihan jälkeisinä vuosina Kokkolanseutu elpyy nopeasti johtuen siitä että seudun metsät eivät tuhoutuneet isovihan aikana. Päästiin nopeasti taas polttamaan tervaa ja rakentaa laivoja suuressa mittakaavassa. Vaikuttavalla tervakauppiaalla saattoi olla satoja …
Baarit ja ravintolat
BAAARIT – RAVINTOLAT – KERHOKLUBIT – VIINAPOLTTIMOT – VIINAKAUPPA Baarit ja ravintolat – Eero Huima 2008 KLIKKAA KUVAA !
Isovihan aika
Isovihan aika 1713-1721 Venäjän miehitys Suomessa alkoi vuonna 1713 ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721.Tästä ajasta käytetään aikalaislähteissä nimitystä venäläisen ylivallan aika. Pohjanmaalta kuljetettiin yli 4 600 yksityishenkilöä Venäjälle, ja lähes 2 000 henkilöä murhattiin tai pahoinpideltiin kuoliaaksi. Tuon ajan sodankäynnin yleisten tapojen mukaisesti venäläiset sotilaat ja varsinkin kasakat ryöstivät valloitetun maan asukkailta kaiken arvokkaan, minkä …
Kaupungin alkuvaiheet
HORJUVAT ENSIASKELEET 1620 Kokkolan kaupunki perustetaan (Gamle Carleby). Kaupankäyntialue määrätään perustamiskirjassa. 1630 Lasimestarinammatti on houkutteleva. Per Nilsson mainitaan kaupungin ensimmäisenä lasimestarina. 1636 Kultasepänammatti oli myös kannattavaa Kokkolassa. Ensimmäinen kultaseppä oli Christoffer Olofsson joka myös oli raatimiehenä 1636. Toinen lienee ollut Petter Hansson joka toimi vuosina 1651-55. 1647 Perustetaan tervapolttimo/ruukki Ryövärinsaarelle (Rövarskär). …
Sortokaudet
Sortovuodet Suomessa Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea. Ensimmäinen sortokausi oli ajanjakso 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan. Sortokauden tunnetuin tapahtuma oli vuoden 1899 Helmikuun manifesti, jota Suomessa pidettiin valtiokaappauksena, jonka avulla Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää. Tämän johdosta syntyi …
Pohjanpalot
Pohjanpalot
Svenskspråkig sida
Löydä lisää tarinoitamme Facebook sivultamme!
