HORJUVAT ENSIASKELEET 1620 Kokkolan kaupunki perustetaan (Gamle Carleby). Kaupankäyntialue määrätään perustamiskirjassa. 1630 Lasimestarinammatti on houkutteleva. Per Nilsson mainitaan kaupungin ensimmäisenä lasimestarina. 1636 Kultasepänammatti oli myös kannattavaa Kokkolassa. Ensimmäinen kultaseppä oli Christoffer Olofsson joka myös oli raatimiehenä 1636. Toinen lienee ollut Petter Hansson joka toimi vuosina 1651-55. 1647 Perustetaan tervapolttimo/ruukki Ryövärinsaarelle (Rövarskär). …
Kokkolan kaupungin perustaminen (Kokkola.fi) ”Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Wendin kuningas, Suomen suurruhtinas, Viron ja Karjalan Herttua, Inkerinmaan Herra” alkaa juhlallisesti kaupungin perustamisasiakirja. Sen jälkeen luetellaan seuraavat priviegiot: kaupungin tuli ”nauttia ja käyttää” Ruotsin kaupunginlakia, valita pormestari ja raatimiehet sekä harjoittaa kauppaa kauppajärjestyksen mukaan. Sen nimeksi tuli Gamlakarleby ja vaakunaksi kuva kummollaan …
Perustamiskirjan palava tervatynnyri Kokkolan perustamisasiakirjassa määrättiin kaupungin ”sinettinä käytettäväksi kolmella liekillä palavan tervatynnyrin, mitkä liekit lähtevät tulpasta ja molemmista pohjista kuten itse piirustus osoittaa…”.
Kokkolan kaupankäyntialue Kun Kokkolan kaupunki (Gamle Carleby) perustetaan vuonna 1620, kaupankäyntialueeksi määritellään perustamisasiakirjassa seuraavasti: ”Pyhäjoen, Kalajoen, Lohtajan, Kaarlelan ja Kruunupyyn pitäjien väestöä velvoitetaan viemään tuotteensa kaupunkiin porvaristolle myytäväksi. Muitten kaupunkien porvareille ei ole sallittua siellä käydä kauppaa pitäjien väestön kanssa. Poikkeuksellisesti heidät sallitaan, mainittujen pitäjien yleisillä markkinapaikoilla, kohtuullisella tavalla käydä kauppaa heidän kanssa ja mitä …
