Poimintoja liikeelämään liittyvistä tapahtumista 1900 Kaupungin väestö on 2 648 ja maalaiskunnan väestö on kasvanut 5 387 henkilöksi. Luulajaan on säännöllinen höyrylaivayhteys vuosisadan alussa. 1901 Köysitehdas aloittaa toimintansa. Kaupunki saa ensimmäisen vesijohtonsa. 1904 Slotten kenkäkauppa avaa …
Sortovuodet Suomessa Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea. Ensimmäinen sortokausi oli ajanjakso 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan. Sortokauden tunnetuin tapahtuma oli vuoden 1899 Helmikuun manifesti, jota Suomessa pidettiin valtiokaappauksena, jonka avulla Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää. Tämän johdosta syntyi …
Itsenäinen Suomi 1917 Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta vuonna 1917. Sitä ennen olimme osa Venäjää. Heti itsenäistymisen jälkeen suomalaiset jakautuivat kahteen ryhmään, punaisiin ja valkoisiin. Punaiset olivat enimmäkseen työväestöä, valkoiset taas porvaristoa. Kumpikin ryhmä halusi itsenäisyyttä, mutta punaiset ja valkoiset olivat eri mieltä siitä, millainen valtio Suomesta pitäisi tulla. Tätä erimielisyyttä suomalaiset eivät osanneet …
Ensimmäinen maailmansota 1914-1918 Ensimmäistä maailmansotaa käytiin vuosina 1914-1918. Vastakkain taistelivat Saksan ja Itävalta-Unkarin johtamat keskusvallat sekä lähinnä Ison-Britannian, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen muodostamat ympärysvallat. Raskas sota päättyi keskusvaltojen tappioon ja muutti Euroopan valtiollisia rajoja perinpohjaisesti. Suomen sisällissota 1918 Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen …
SOTAKORVAUKSET 1944-1952 Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle nykyrahaksi muutettuna sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa (2012). Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345 000 junavaunua. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista: • 535 erilaista alusta • …
EU-komission puheenjohtaja Jacques Delors ja pääministeri Esko Aho vierailivat Kokkolassa elokuussa 1994.
Suomi EU:n jäseneksi 1.1.1995 Suomesta, Ruotsista ja Itävallasta tuli 1.1.1995 Euroopan unionin jäseniä. Eduskunta oli 18.11.1994 hyväksynyt Suomen liittymisen äänestystuloksella Jaa 152, Ei 45, Tyhjiä 1, Poissa 1. Liittymisprosessi Euroopan unioniin kesti useita vuosia. Tätä edelsi ja osittain eteni samaan aikaankin Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden ja EFTA-maiden välinen ETA-prosessi, jossa neuvoteltiin sopimus Euroopan talousalueesta.
