Käsityöstä teolliseen toimintaan
Kaupungeissa oli 1800-luvulle saakka erityyppisiä käsityöläisiä. Pienemmissä kaupungeissa oli vain yksittäisiä suutaria, vaatturia, seppiä ja tynnyrintekijöitä.
Suutarin sinetti
AMMATTIKUNTAJÄRJESTYS
1720 vuoden ammattikuntajärjestys korvasi vuoden 1669 yleistä ammattikuntajärjestystä ja oli voimassa vuoteen 1846.
Ammattikuntajärjestys ohjasi käsityöläisten määrää kaupungeissa ja sen tarkoitus oli kehittää tukikohtia ja tärkeimpiä kauppakeskittymiä. Valtaosa ammattikunnista ohjasivat oman luokkansa sisäistä järjestystä ja ylläpitivät mestarien taidot ja ammatin asemaa.
Aloittaakseen käsityläisenä kaupungeissa oli suoritettava hyväksytty mestarinnäyte ja saada porvarinoikeuslupaa. Käsityöläiset muodostivat kauppiaitten kanssa porvariston ydin.
LUOKKAJAKO
Ison vihan jälkeen Kokkolan asukkaat jaettiin kolmeen luokkaan: Ensimmäiseen luokkaan kuului kauppiaat joilla oli ne ominaisuudet jotka vaadittiin tämän luokan jäseniltä, joten olisivat suojattuja siitä, ettei muut voisi tunkeutua heidän toimintaalueelle ja siten tuottaa heille vahinkoa.
Toisen ryhmän jäsenet kutsuttiin porvareiksi. He saivat elantonsa joko käsityöstä, maataloudesta tai kalastuksesta. Kolmanteen luokkaan kuului laivurit, perämiehet ja merimiehet, jotka harjoittivat pienimuotoista kauppaa laivanvarustajiensa luvalla. Jos he vaurastuivat, heidät voitiin ylentää kauppiaiksi.
Tämä luokanjako astui voimaan vuonna 1734. Sinä aikana oli kaupungissa 43 varakasta kauppiasta. Määrä oli muihin kaupungeihin verrattuna yllättävän suuri.
Laivanvarustajat ja laivanrakentajat olivat toimeliaita yrittäjiä ja johtajia. Heille kuului hankkia valtavia määriä raaka-aineita, usein ulkomailta, valvoa useita työkohteita, järjestää purjekankaiden kutomista ja ompelua, tilata köydet, tehdä lukemattomia matkoja varustamoille ja eri kauppakohteisiin. He olivat jatkuvasti liikkeellä.
Laivanrakennusteollisuuden ansiosta, kehittyi köysipudonta Kokkolassa maamme suurimmaksi ammatiksi 1750-luvulla. Laivoille tarvittava purjekangas kudottiin kodeissa muun kotityön ohella.
