Kaksikielisyys madalsi kynnystä

Kaksikielisyys madalsi kynnystä lähteä kotioloista kaemmaksi
Kokkolalaiset liikemiehet olivat aikoinaan pääosin ruotsinkielisiä mutta oppivat kaksikielisessä ympäristössä myös suomenkieltä.
Kieliosaaminen madalsi kynnystä lähteä muualle Suomeen tekemään kauppoja. Tavaraa ostettiin ja myytiin ja he oppivat luomaan laajat verkostot liiketoiminnalleen. Tämä loi myös itseluottamusta lähteä yhä kauemmas tekemään kauppoja. – Käytiin Pietarissa ja Petroskoissa ja moni myös Amerikassa, kuten veljekset Nyberg jotka kävivät neuvottelemassa suoraan Henry Fordin kanssa, Ford-autojen maahantuonnista Suomeen.
Kieliosaamisella oli suuri merkitys Kokkolalaisen kaupantekokulttuurin syntyvaiheessa. Siinä opittiin murtamaan ennakkoluullot, opittiin ”small talkia”, huumoria ja tarinoitten kertomista. usein myös liioiteltuja.. Opittiin toimia oudoissa ja usein myös odottamattomissa tilanteissa. Oli löydettävä keinot ratkaista eteen tulleita haasteita.
Tukholma oli pitkään luonnollinen kaupantekokohde. Varsinkin ennen tapulioikeuksia Kokkolalaiset liikemiehet joutuivat viemään ja ostamaan tavaransa Tukholman kautta. Tapulioikeuksien myötä voitiin 1765 vuoden jälkeen viedä tavaraa suoraan kohdemaahan. Tämä johti merenkulun kukoistukseen, saatiin tietoa uusista tuotteista ja innovatiivisuus aikaansai uutta teollista toimintaa.
Kokkola oli ottanut askel kohti kasvavaa vienti- ja kansainvälistä toimintaa.                                                                          – Lars-Eric Thylin-