Tuomas, Juhani ja Matti Pohjanpalo
Juhani Pohjanpalo
Tuomas Pohjanpalo
Tuomas Friis 1861-1933 (vuodesta 1906 Pohjanpalo ) syntyi Himangalla 3. pnä maaliskuuta 1861 ja kuoli Kokkolassa 27. pnä helmikuuta 1933. Isä Johan Friis siirtyi Kalajoelle lukkariksi 1871, toimien myös moninaisissa liiketoimissa. Tuomas kävi ensin Kaarlelassa Villan kansakoulun ja jatkoi sitten ruotsinkielisissä Kokkolan ala-, alkeis-ja yläalekiskouluissa. Hän suoritti Oulun ruotsinkielisen kauppakoulun 1874- 1878.
Hänen vaimonsa oli Nena os. Merenoja (1860- 1943)) oli eduskunnan jäsenenä valtiopäivillä v. 1907- 1908, kuului Keskuskauppakamariin, oli perustamassa K- P:n Maanviljelysseuraa (1903), Kokkolan emäntäkoulua, Kokkolan ja Ykspihlajan suomalaisia kansakouluja, suomalaista yhteiskoulua, sanomalehti Kokkolaa ym.
Juhani Antero Pohjanpalo 1866-1946 ( vuoteen 1906 Friis) Hänen vaimonsa oli Hilma Amanda os. Pahikkala (1865- 1944). He saivat yhdeksän lasta.) ei ollut kiinnostunut luvuista, vaan harjoitteli jo 11- vuotiaasta loma- aikoina kiinnostavassa messinkivalaja E. Helanderin pajassa. Hän oli perustamassa useita yrityksiä. Hän oli Kokkolan kaup. valtuustossa v. 1925- 1933, rahatoimikamarissa v. 1913 ja Kokkolan ensimmäisessä kaupunginhallituksessa v. 1930 ja Kokkolan kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa. Hän oli perustamassa kokoomuspuolueen Kokkolan yhdistystä, mutta hänestä tuli myös äärioikeistolaisen Suomen Lukon ja Lapuanliikkeen kannattaja. Teknikkona hän suunnitteli ja rakensi tiilitehtaita, sahoja, myllyjä, terva- ja tärpättitehtaita sekä oli 30 vuotta höyrykattiloiden ja laivakoneistojen katsastusmiehenä.
Matti Leander Pohjanpalo 1871-1918
Matti Pohjanpalo
(vuoteen 1906 Friis) Hänen vaimonsa oli Lydia os. Nieminen (1877- 1969). Toimi opettajana teollisuuskoulussa Friisin konepajan yhteydessä Kalajoella. Hän jäi Kalajoelle johtajaksi veljien siirtyessä Ykspihlajaan. Hän tuli v.1901 Suomen Köysitehtaan johtajaksi Kokkolaan, tehdas tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa v.1910. Hän erosi yhtiöstä ja siirtyi Agros O/y: n Etelä- Pohjanmaan piirin palvelukseen v. 1913. Köysitehtaan perustaminen Viipuriin raukesi Matin kuolemaan.
Matti Pohjanpalo osallistui innokkaasti suomalaisuusatteen innoittamiin pyrintöihin Kokkolassa. Hän oli perustamassa yhteiskoulua, suomenkielistä kansakoulua, sanomalehti Kokkolaa ja emäntäkoulua. Rautatientorin reunalla sijaitseva kodissa käsiteltiin yhteiskunnallisia kysymyksiä eräänä Kokkolan suomalaisen seuraelämän keskuksena. Jääkäriliikkeen asioissa liikkuvat voivat pitää kotia turvapaikkanaan.
Tarina EH 23/4 Juhani ja Tuomas Pohjanpalo kohtelivat hyvin työläisiään. Tuomaan päivänä joulun alla siivottiin maaliverstas, jossa tarjottiin työväelle pullakahvit. Kesäisinä sunnuntaipäivinä Kaislaranta kuljetti hinaajalla työläisiä Friisin saarelle, jossa tarjottiin pullaa ja limonaadia. Kerran tuli kuitenkin lähetystö puhumaan palkankorotuksista. Juhani sanoi, ettei lisää voida maksaa, koska on huono aika. Samassa Tuomas tuli paikalle ja sanoi, että älkäähän nyt neuvotellaan ensin, mutta menehän Juhani sanomaan, että laittavat kahvin kiehumaan. Siinä kahvia juodessa varsinainen asia kokonaan unohtui ja hanke kuivui yhteisymmärryksessä.
Pohjanpalot perustivat Kokkolaan v.1901 Suomen Köysitehtaan (tuhoutui tulipalossa v. 1910) ja v.1908 sen yhteyteen kookosmattokutomon sekä v. 1910 Ykspihlajan laivatelakan. He olivat mukana perustamassa lukuisia muitakin yrityksiä mm. Ykspihlajan kansakoulu, Keski- Pohjanmaan Osuuskauppa, Kokkolan Emäntäkoulu ja Kokkolan Yhteislyseo. He osallistuivat myös paikkakunnan moniin yhteisiin rientoihin.
He ajoivat kunnallisissa luottamustoimissa voimakkaasti suomenkielisten Kokkolan suomalaisen seuran johdossa, mutta Juhanista tuli myös äärioikeistolaisen Suomen Lukon ja Lapuanliikkeen kannattaja.
Pohjanpalot rakennuttivat v. 1906 Kokkolan keskustan ensimmäisen monikerroksisen asuintalon Kokkolinnan. Taloon rakennettiin Kokkolan 1. vesijohto.
Tuomas Pohjanpalo oli eduskunnan jäsenenä valtiopäivillä v. 1907- 1908 ja oli perustamassa useita kokkolalaisia yrityksiä ja laitoksia.
Juhani Pohjanpalo suunnitteli ja rakensi tiilitehtaita, sahoja, myllyjä, terva- ja tärpättitehtaita sekä oli 30 vuotta höyrykattiloiden ja laivakoneistojen katsastusmiehenä. – Eero Huima –
