Eniten kommentoidut kirjoitukset
- Baarit ja ravintolat — 2 kommenttia
- Vaikuttajat — 1 kommentti
Author's posts
Laivanrakennusta Kruunupyyssä
Cronoholman kruununvarvi Kruunupyyn Jouxholmassa toimineessa telakassa rakennettiin lähes 70 alusta 1700-luvun vaihteessa. Telakan taloudellinen merkitys oli suuri. Lähialueelta tuli työvoimaa, puutavaraa ja muita laivanrakentamisessa tarvittavat tuotteet.
Laivanrakennuksen aikakausi
Laivanrakennus ja varustamotoiminta kehittyi vauhdilla 1700-luvulla. Laivanrakennus keskittyi samoille seuduille kuin tervakauppakin ja Kokkolasta oli tullut merkittävä merenkulku- ja laivanrakennuspaikka. Laivanveistämöitä oli mm. Kaustarinlahdella, Mustakarilla ja Soldatskärissä. Aluksi purjehdittiin vain Turkuun ja Tukholmaan kunnes Kokkola sai tapulioikeudet ja sai harjoittaa ulkomaankauppaa. Laivat olivat 1700-luvun jälkipuoliskolla arvoltaan lähes tervanveroinen vientituote. Laivarakennukseen tarvittavat sivutuotteet kehittyivät ja sitä …
Kuningas ja perustamiskirja
Kokkolan kaupungin perustaminen (Kokkola.fi) ”Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Wendin kuningas, Suomen suurruhtinas, Viron ja Karjalan Herttua, Inkerinmaan Herra” alkaa juhlallisesti kaupungin perustamisasiakirja. Sen jälkeen luetellaan seuraavat priviegiot: kaupungin tuli ”nauttia ja käyttää” Ruotsin kaupunginlakia, valita pormestari ja raatimiehet sekä harjoittaa kauppaa kauppajärjestyksen mukaan. Sen nimeksi tuli Gamlakarleby ja vaakunaksi kuva kummollaan …
Tervatynnyrin alkuperää
Perustamiskirjan palava tervatynnyri Kokkolan perustamisasiakirjassa määrättiin kaupungin ”sinettinä käytettäväksi kolmella liekillä palavan tervatynnyrin, mitkä liekit lähtevät tulpasta ja molemmista pohjista kuten itse piirustus osoittaa…”.
Anders Chydenius ja tapulioikeudet
Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet eli oikeuden vapaaseen ulkomaankauppaan lähinnä aktiivisen kirkkoherran ja valtiopäivämiehen Anders Chydeniuksen ansiosta. Kokkola vaurastui nopeasti 1800-luvun alussa juuri tervakaupan ja laivanvarustuksen ansiosta. Kaupungin porvarit ostivat tervaa talonpojilta ja veivät ulkomaille, usein Välimeren ja Englannin satamiin. Kokkolan kauppalaivasto oli ajoittain Suomen suurin. Kaupungin tunnettuja laivanvarustajanimiä olivat mm. Roos, Donner, Rahm ja …
Heikki Huhtamäki
HEIKKI HUHTAMÄKI 1900-1970 Heikki Huhtamäki syntyi 29.11.1970 Alavudella kyläleipurin poikana. Isä opetti kyläsepän valmistamalla metallikauhalla hänelle makeisten valmistusta 1900- luvun ensimmäisellä kymmenluvulla. V. 1920 hän solmi avioliiton Signe os. Hagströ-min kanssa ja vuokrasi Savelan talon navetan makeis-tehtaan ottaen heti 61 henkeä palvelukseen. Navetan katolle pystytettiin parikymmenmetrinen kilpi O/Y Huh-tamäen Tehtaat – Huhtamäkis Fabriker A/ B. …
Nousu- ja laskuvaiheet
Nousu- ja laskuvaiheinen 2000-luku Vuosikymmentä leimasi talouden nousukausi, joka päättyi finanssikriisiin vuonna 2008. Suomen kansa valitsi vuonna 2000 ensimmäisen kerran tasavaltansa johtoon naisen, 56-vuotiaan Tarja Halosen. 2000-luvun Suomessa internet ja matkapuhelimet yleistyivät nopeaan tahtiin ja tulivat lähes kaikkien ihmisten käyttöön. Suomi kansainvälistyi taloudellisesti ja kulttuurisesti. Maahanmuuttajien osuus maan väestöstä lisääntyi ja väestön ikääntyminen jatkui. .
Sotakorvaus
SOTAKORVAUKSET 1944-1952 Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle nykyrahaksi muutettuna sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa (2012). Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345 000 junavaunua. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista: • 535 erilaista alusta • …
Svenskspråkig sida
Löydä lisää tarinoitamme Facebook sivultamme!
